CREATED_BYMervi PäivärintaMODIFIED_BYAnu LehtipuuAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: Miten sinä rukoilet? Riittääkö, että mieli hiljentyy, vai pitääkö myös kehon rukoilla? Suomen vanhimpiin kuuluva herätysliike rukoilevaisuus pitää edelleen yllä polvirukouksen perinnettä. Rukoilevaisuudesta kuulemme kohta lisää Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa.
ALKU: Rukoilevaisuus on herätysliike, jonka juuuret juontavat 1700-luvulle saakka. Rukoilevaiset haluavat pitää myös tämän päivän Suomessa yllä vanhoja perinteitä. Käytössä on vuoden 1776 raamatunkäännös eli Biblia ja virsikirja on vuodelta 1701. Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa saa nyt puheenvuoron oululainen perheenäiti Kaisa Lounila, jonka suku on lähtöisin Länsi-Suomesta rukoilevaisuuden ydinalueelta. Kaisa Lounilaa haastattelee Mervi Päivärinta.
LOPPU: Kaisa Lounilaa haastatteli Mervi Päivärinta. Rukoilevaisilla on siis käytössä laulukirja, johon on nidottu yhteen kaksi eri kirjaa eli Siionin virret 1700-luvun alkuperäisessä asussaan sekä Halullisten sielujen hengelliset laulut. Tuota jälkimmäistä teosta, eli Halullisten sielujen hengellisiä lauluja kutsutaan myös kotoisasti nimellä Akrenius, sillä sen lauluista suuri osa on pastori Abraham Achreniuksen tekemiä. Tämä rukoilevaisuuteen liittynyt Nousiaisten kirkkoherra on rukoilevaisuuden merkittävin pappisjohtaja. Hänen lauluissaan korostuivat lopun aikojen ja Kristuksen paluun odotus.
LÖYTYISKÖ TIETOKANNASTA MUSAA HALULLISTEN SIELUJEN HENGELLISISTÄ LAULUISTA??Miten sinä rukoilet? Riittääkö, että mieli hiljentyy, vai pitääkö myös kehon rukoilla? Suomen vanhimpiin kuuluva herätysliike rukoilevaisuus pitää edelleen yllä polvirukouksen perinnettä.
Oululainen perheenäiti Kaisa Lounila, jonka suku on lähtöisin Länsi-Suomesta rukoilevaisuuden ydinalueelta on Mervi Päivärinnan haastatteltavana.CREATED_BYMervi PäivärintaMODIFIED_BYAnu LehtipuuAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: Mitä kirkko voi oppia Luther-säätiöltä? Se selviää, kun kuuntelet pian alkavan Herätys eilen ja tänään-ohjelman loppuun saakka.
ALKU: Mitä tarkoittaa se, että Suomen evankelisluterilainen kirkko on luopunut avainten vallasta? Niin kävi, kun kirkko avasi ehtoollispöydän rajoituksetta kaikille kirkon jäsenille vuonna 1993. Avainten vallasta luopuminen ja naispappeuden hyväksyminen ovat asioita, joista Luther-säätiö moittii kansankirkkoa. Myös kirkon sisällä jakannutaan eri leireihin, joissa joko vastustetaan tai kannatetaan kirkon tekemiä uudistuksia. Monet uudistusten vastustajista ovat löytäneet kodin Luther-säätiön jumalanpalvelusyhteisöistä. Oululainen Luther-säätiön pappi Janne Koskela valottaa meille nyt Luther-säätiön ajattelua ja toimintaa. Häntä haastattelee Mervi Päivärinta.
LOPPU: Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa haastateltiin oululaista Luther-säätiön pappia Janne Koskelaa. Häntä haastatteli Mervi Päivärinta. Ensi viikolla tässä ohjelmassa perehdytään rukoilevaisuuteen, jonka naispappeuskysymys on jakanut kahteen leiriin. Mitä tarkoittaa se, että Suomen evankelisluterilainen kirkko on luopunut avainten vallasta? Niin kävi, kun kirkko avasi ehtoollispöydän rajoituksetta kaikille kirkon jäsenille vuonna 1993. Avainten vallasta luopuminen ja naispappeuden hyväksyminen ovat asioita, joista Luther-säätiö moittii kansankirkkoa. Myös kirkon sisällä jakannutaan eri leireihin, joissa joko vastustetaan tai kannatetaan kirkon tekemiä uudistuksia. Monet uudistusten vastustajista ovat löytäneet kodin Luther-säätiön jumalanpalvelusyhteisöistä. Oululainen Luther-säätiön pappi Janne Koskela valottaa Luther-säätiön ajattelua ja toimintaa. Häntä haastattelee Mervi Päivärinta.CREATED_BYMervi PäivärintaMODIFIED_BYAnu LehtipuuAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: Noin kolmasosa aktiivisista kirkossakävijöistä torjuu naispappeuden. Vuonna 1999 perustettu Luther-säätiö on tarjonnut heille mahdollisuuden osallistua jumalanpalvelukseen, jossa ei ole mukana naispappeja. Aiheesta lisää hetken kuluttua Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa.
ALKU: Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa kysellään tänään mikä erottaa Luther-säätiön ja evankelisluterilaisen kirkon toisistaan? Mitkä ovat erot ajattelussa ja eroavatko Luther-säätiön ja kirkon tilaisuudet toisistaan? Haastattelussa ovat tutkija Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskuksesta ja oululainen Luther-säätiön pappi Janne Koskela. Ohjelman toimittaa Mervi Päivärinta.
LOPPU: Edellä ajatuksiaan kertoi oululainen Luther-säätiön pappi Janne Koskela. Lisää Luther-säätiöstä kuulllaan viikon kuluttua Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa.Noin kolmasosa aktiivisista kirkossakävijöistä torjuu naispappeuden. Vuonna 1999 perustettu Luther-säätiö on tarjonnut heille mahdollisuuden osallistua jumalanpalvelukseen, jossa ei ole mukana naispappeja. Mikä erottaa Luther-säätiön ja evankelisluterilaisen kirkon toisistaan? Eroavatko Luther-säätiön ja kirkon tilaisuudet toisistaan? Haastattelussa ovat tutkija Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskuksesta ja oululainen Luther-säätiön pappi Janne Koskela. Ohjelman toimittaa Mervi Päivärinta.
CREATED_BYMikko SalmiMODIFIED_BYAnu LehtipuuAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLiidi: Mikä sinun mielestäsi on kirkon ykköstehtävä? Siitä puhutaan kohta herätys eilen ja tänään -ohjelmassa.
Juonto: Noin 77 prosenttia suomalaisista kuuluu kirkkoon ja on selvää, että siihen porukkaan mahtuu monenlaista mielipidettä. Kohta kuulemme tutkijan näkökulman kirkon tilanteeseen nykypäivän Suomessa. Tutkija Hanna Salomäkeä haastattelee Mervi Päivärinta.
Loppujuonto: Tutkija Hanna Salomäki nosti tuossa äskeisessä jutussa esiin virkistäviä kuvia, siitä miten eri puolilla Suomea on hengellisiä yhteisöjä, jotka vetävät joukkoihinsa sekä vauvoja että vaareja. Yksi esimerkki tästä on Pyhän Luukkaan kappeli Oulussa. Sen jumalanpalvelukset kokoavat sunnuntaisin kirkkoon ison joukon kaikenikäisiä ihmisiä.Noin 77 prosenttia suomalaisista kuuluu kirkkoon ja on selvää, että siihen porukkaan mahtuu monenlaista mielipidettä. Kuulet tutkijan näkökulman kirkon tilanteeseen nykypäivän Suomessa. Tutkija Hanna Salomäkeä haastattelee Mervi Päivärinta.
CREATED_BYMervi PäivärintaMODIFIED_BYAnu LehtipuuAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLiidi: Seurakunnat menettävät jäseniään erityisesti pääkaupunkiseudulla, koska ihmisten side kirkkoon on ohut ja kirkon toiminta tunnetaan huonosti. Voisiko se johtua siitä,että usko ei enää nykypäivänä siirry sukupolvelta toiselle entiseen tapaan. Aiheesta kohtaa lisää Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa.
Juonto: Jos uskonnollinen kasvatus puuttuu lapsen elämästä, tila täyttyy vaihtoehtoisilla uskomuksilla. Näin sanoo tutkija Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskuksesta. Uskon siirtyminen sukupolvelta toiselle on elintärkeä asia kirkon tulevaisuuden kannalta ja siinä herätysliikkeillä on kirkolle paljon annettavaa. Tutkija Hanna Salomäkeä haastattelee nyt Mervi Päivärinta.
Loppujuonto: Tutkija Hanna Salomäkeä haastatteli Mervi Päivärinta. Kertauksena vielä, että lestadiolaisuus ja evankelisuus ovat siis herätysliikkeistä ne, joissa nuorten osallistuminen on yhtä aktiivista kuin aikuisten. Mitähän sieltä voisi ottaa opiksi seurakuntien nuorisotyöhön? Seurakunnat menettävät jäseniään erityisesti pääkaupunkiseudulla, koska ihmisten side kirkkoon on ohut ja kirkon toiminta tunnetaan huonosti. Voisiko se johtua siitä,että usko ei enää nykypäivänä siirry sukupolvelta toiselle entiseen tapaan. Tutkija Hanna Salomäkeä haastattelee Mervi Päivärinta.CREATED_BYMervi PäivärintaMODIFIED_BYAnu LehtipuuAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLiidi: Mitä mieltä olet, onko Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäsenillä tänä päivänä sama uskon kohde? Sitä pohditaan Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa seuraavan biisin jälkeen.
Juonto: Nyt seuraa syväsukellus evankelisluterilaisen kirkon ja herätysliikkeiden välisiin suhteisiin Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa. Viikko sitten tutkija Hanna Salomäki kertoi, että puolet aktiivisista kirkossakäviijöistä kuuluu johonkin herätysliikkeeseen. Toinen mielenkiintoinen numerotieto on, että 70 prosenttia herätysliikkeiden kannattajista vastustaa homoseksuaalisuutta. Kirkko on yhtä kuin jäsenensä, mutta tunteeko meitä saman perheen lapsiksi? Tutkija Hanna Salomäkeä haastattelee Mervi Päivärinta.
Loppujuonto: Tutkija Hanna Salomäkeä haastatteli Mervi Päivärinta. Tutkija Hanna Salomäki on siis sitä mieltä, että median antama kuva riitelevästä kirkosta on näköharha. Kiistelyn sijasta voisi nostaa esille vaikkapa sen, että herätysliikkeet ovat kantaneet mukanaan kirkon sanomaa rakastavasta Jumalasta jo vuosisatojen ajan. Se on aivan korvaamaton palvelus kirkollemme. Tuosta kristillisen perinteen siirtymisestä sukupolvelta toiselle puhutaan lisää Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa viikon kuluttua. Onko Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäsenillä tänä päivänä sama uskon kohde? Nyt seuraa syväsukellus evankelisluterilaisen kirkon ja herätysliikkeiden välisiin suhteisiin. Kirkko on yhtä kuin jäsenensä, mutta tunteeko meitä saman perheen lapsiksi? Tutkija Hanna Salomäkeä haastattelee Mervi Päivärinta.
CREATED_BYMervi PäivärintaMODIFIED_BYMervi PäivärintaAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: Miten körtti lukee Raamattua? Muun muassa sitä kysytään kohta Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa.
ALKU: Minkälainen ihminen on körtti, eli herännyt? Herättäjä-Yhdistyksen verkkosivujen mukaan hänelle on tunnusomaista se, että hän epäilee omaa uskoaan, eikä ainakaan halua ylpeillä sillä. Körtti ajattelee, että ihmisen omat keinot ja voimat eivät riitä ja usko on Jumalan lahja. Herännäisyyden vahvimpia alueita ovat Pohjanmaa ja Pohjois-Savo, mutta monet ovat tietämättään körttejä.
Herännäisyyden juuret juontavat samaan lähteeseen kuin rukoilevaisuuden, evankelisuuden ja lestadiolaisuuden. 1700-luvulla Suomeen levisi kirjallisuuden mukana Saksasta pietistisiä virtauksia, jotka korostivat henkilökohtaista uskoa. Monelle voi olla yllätys, että herännäisyys oli aluksi hyvin karismaattinen liike. Nilsiäläinen talonpoika Paavo Ruotsalainen luotsasi sitä kirkolliseen huomaan 1800-luvun alkupuolella. Ja 1800-luvun lopulla Vilhelmi Malmivaara kumppaneineen nosti herännäisyyden evankelisluterilaisen kirkon tukipylvääksi. Tänä päivänä körttejä moititaan liiankin suvaitsevaisiksi.
Herättäjä-Yhdistys täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Pian kuulemme Herättäjä-Yhdistyksen nykyisen puheenjohtajan Jukka Hautalan ajatuksia herännäisyyden historiasta ja nykytilasta. Häntä haastattelee Mervi Päivärinta.
LOPPU: Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtajaa Jukka Hautalaa haastatteli Mervi Päivärinta. Viikon kuluttua kuulemme lisää hänen ajatuksiaan herännäisyydestä ja etenkin sen tulevaisuudesta. 100 vuotta täyttävässä Herättäjä-Yhdistyksessä pohditaan nimittäin kovasti miten herännäisyyden perintö siirtyy eteenpäin myös tulevaisuudessa. Monelle voi olla yllätys, että herännäisyys oli aluksi hyvin karismaattinen liike. Nilsiäläinen talonpoika Paavo Ruotsalainen luotsasi sitä kirkolliseen huomaan 1800-luvun alkupuolella. Ja 1800-luvun lopulla Vilhelmi Malmivaara kumppaneineen nosti herännäisyyden evankelisluterilaisen kirkon tukipylvääksi. Tänä päivänä körttejä moititaan liiankin suvaitsevaisiksi. Toimittajana on Mervi Päivärinta.CREATED_BYMervi PäivärintaMODIFIED_BYMikael JuntunenAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: Murhehuoneessa saa olla niin kauan kuin siltä tuntuu. Näin lohdullisesti ajattelevat körtit. Miten herännäisyyden perintöä aiotaan siirtää eteenpäin muuttuneessa maailmassa. Tästä puhuu kohta Herättäjä-yhdistyksen puheenjohtajana vuonna 2012 toiminut Jukka Hautala Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa.
ALKU: Herättäjä-Yhdistyksen verkkosivuilla on Lauri Haikolan kirjoittama teksti: "Me körttiläiset olemme oikealla asialla. Jos olisimme väärässä, tämä pitäisi lopettaa. Kun kaikista on tullut körttiläisiä, voi körttiläisyys lopettaa toimintansa." Tänä vuonna Herättäjä-Yhdistys täyttää 100 vuotta. Vaikka yhdistyksen jäsenmäärä on laskenut, lopettamisesta ei ole tietoakaan. Vuonna 2012 Herättäjä-yhdistyksen silloista puheenjohtajaa Jukka Hautalaa haastattelee Mervi Päivärinta. Haastattelu on siis uusinta.
LOPPU: Vuonna 2012 Herättäjä-yhdistyksen puheenjohtajaa Jukka Hautalaa haastatteli Mervi Päivärinta. (Nykyään virassa toimii Tapani Rantala).Murhehuoneessa saa olla niin kauan kuin siltä tuntuu. Näin lohdullisesti ajattelevat körtit. Miten herännäisyyden perintöä aiotaan siirtää eteenpäin muuttuneessa maailmassa. Tästä puhuu Herättäjä-yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Hautala.
CREATED_BYMervi PäivärintaMODIFIED_BYMervi PäivärintaAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: Kohta Toivon päivässä piipahdetaan Nivalassa Anja Sepän kodissa kuulemassa miksi Siionin virsissä on voimaa.
JUONTO: Sanotaan, että Siionin virsissä kuuluvat herännäisyyden sydänäänet. Körttiläisyyden ydintä on seuraperinne, jossa virrenveisuu ja puheet vuorottelevat. Siionin virret ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1790 ja niiden perusta on Ruotsin herrnhutilaisten laulukokoelma Zions Sånger. Wilhelmi Malmivaara uudisti Siionin virsiä 1800-luvun lopulla. Jaakko Haavion aloittama uudistustyö saatiin päätökseen 1970-luvulla. Tälläkin hetkellä Siionin virsien uudistustyö on käynnissä, sillä virsien halutaan siirtyvän myös tuleville polville. Mutta mikä Siionin virsissä viehättää? Mervi Päivärinta kävi kysymässä sitä Anja Sepältä, joka toimii Herättäjä-Yhdistyksen virsikouluttajana.
LOPPU: Virsikouluttaja Anja Seppää haastatteli Mervi Päivärinta. Yksi todiste Siionin virsien elinvoimasta on se, että viime kesänä niitä kuultiin Oulun herättäjäjuhlilla räpillä höystettynä. Viikon päästä tähän aikaan oululainen Heikki Mustakallio kertoo omia ajatuksiaan körttiläisyydestä ja Siionin virsistä nuoren näkökulmasta. Sanotaan, että Siionin virsissä kuuluvat herännäisyyden sydänäänet. Körttiläisyyden ydintä on seuraperinne, jossa virrenveisuu ja puheet vuorottelevat. Siionin virret ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1790 ja niiden perusta on Ruotsin herrnhutilaisten laulukokoelma Zions Sånger. Wilhelmi Malmivaara uudisti Siionin virsiä 1800-luvun lopulla. Jaakko Haavion aloittama uudistustyö saatiin päätökseen 1970-luvulla. Tälläkin hetkellä Siionin virsien uudistustyö on käynnissä, sillä virsien halutaan siirtyvän myös tuleville polville. Siionin virsistä kertoo nivalalainen virsikouluttaja Anja Seppä. CREATED_BYMervi PäivärintaMODIFIED_BYMervi PäivärintaAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: Miten Siionin virret ja räp sopivat yhteen? Siitä saadaan maistiaisia Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa hetken päästä.
JUONTO: Viime kesänä Oulun herättäjäjuhlilla kuultiin Siionin virsiä räpillä höystettynä. Asialla olivat Oulun körttiopiskelijoiden kuoro ja oululainen MC Heguli, eli Heikki Mustakallio. Musiikkikasvatusta opiskeleva Heikki Mustakallio tutkii kandintyössään herätysliikkeiden lauluja. Kohta kuulemme, onko körttiläisyydessä vielä potkua räppärin näkökulmasta? Ohjelman toimittaa Mervi Päivärinta.
LOPPU: Äskeinen taltiointi oli Kiimingistä vuodelta 2010. Äänessä olivat MC Heguli ja MC Matti sekä Oulun körttiopiskelijoiden kuoro. MC Hegulia eli Heikki Mustakalliota haastatteli Mervi Päivärinta. Kesällä 2011 Oulun herättäjäjuhlilla kuultiin Siionin virsiä räpillä höystettynä. Asialla olivat Oulun körttiopiskelijoiden kuoro ja oululainen MC Heguli, eli Heikki Mustakallio. Musiikkikasvatusta opiskeleva Heikki Mustakallio tutkii kandintyössään herätysliikkeiden lauluja. Hän kertoo, onko körttiläisyydessä vielä potkua räppärin näkökulmasta.
CREATED_BYMervi PäivärintaMODIFIED_BYMervi PäivärintaAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: Evankelinen liike irtaantui 1840-luvulla herännäisyydestä. Evankelisuudessa ajatellaan, että uskoa ei tarvitse ikävöidä, vaan sen saa omistaa tässä ja nyt. Lähetystyö eli ilosanoman kertominen myös muille on evankeliselle liikkeen tärkeimpiä kulmakiviä. Kannuslainen luokanopettaja Teija Pajukoski kertoo meille kohta elämästään evankelisen liikkeen huomassa.
JUONTO: Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa matkataan tänään Keski-Pohjanmaalle Kannukseen. Siellä asuu luokanopettaja Teija Pajukoski, joka sai lapsena vahvan uskon Jumalan rakkauteen evankelisen liikkeen suojissa. Hänen harras toiveensa on, että jokainen saisi jo lapsena kuulla olevansa olevansa Taivaan Isän luoma ja rakastama sellaisena kuin on. Teija Pajukosken kodissa vieraili Mervi Päivärinta.
LOPPU: Teija Pajukoskea haastatteli Mervi Päivärinta. Teijan suosikkilaulu evankelisten omassa Siionin Kanteleessa on siis laulu Kiitosmielin laulaa tahdon. Kuunnellaanpa se vielä lopuksi nuorison suosikin The Road -yhtyeen esittämänä. The Road on muuten Suomen vanhin koko ajan samalla kokoonpanolla esiintyvä gospelyhtye, joka on keikkaillut Suomen seurakunnissa ja kouluilla jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Tässä siis The Road ja Siionin kanteleesta laulu Kiitosmielin laulaa tahdon. Evankelinen liike irtaantui 1840-luvulla herännäisyydestä. Evankelisuudessa ajatellaan, että uskoa ei tarvitse ikävöidä, vaan sen saa omistaa tässä ja nyt. Lähetystyö eli ilosanoman kertominen myös muille on evankeliselle liikkeen tärkeimpiä kulmakiviä. Kannuslainen luokanopettaja Teija Pajukoski kertoo elämästään evankelisen liikkeen huomassa.CREATED_BYMikko SalmiMODIFIED_BYMervi PäivärintaAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: "Usko nyt heti!" Näin sanoi evankelisen liikkeen perustaja Fredrik Gabriel Hedberg kuolemansairaan Johanna Ranckenin vuoteen äärellä. Tuossa hetkessä Johanna halusi uskoa, että Jeesuksen rakkaus on suurempi kuin hänen syntinsä. Hetken kuluttua Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa puhutaan lisää evankelisen liikkeen synnystä.
ALKU: Evankelinen liike irtaantui 1840-luvulla herännäisyydestä. Raahen Saloisista lähtöisin oleva Fredrik Gabriel Hedberg koki syvästi sen, että armo on tässä ja nyt, eikä sitä tarvitse enää ikävöidä. Evankelisen liikkeen perustajaa on kuvailtu voimakkaaksi tahto- ja tunneihmiseksi, mutta toisaalta myös ujoksi, araksi ja syrjäänvetäytyväksi. Hän oli tupakkamies, eikä hyväksynyt raittiusyhdistyksiä, sillä ehdottoman raittiuden kannattajat olivat hänestä paavilaisia. Joskus hän otti ruokaryypyn tai totin. Hän heräsi aamuisin yleensä jo viideltä ja vietti päivän ensimmäiset tunnit Raamattua lukien ja rukoillen. Häntä pidettiin herrasmiehenä, joka osasi keskustella ja luoda miellyttävän ilmapiirin yhteisiin ateriahetkiin. Nyt päästämme ääneen nykypäin evankelisen, SLEY, eli Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen Keski-Pohjanmaan piiripastorin Pasi Palmun. Häntä haastattelee Mervi Päivärinta.
LOPPU: Evankelisuudesta kertoi SLEY:n eli Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen Keski-Pohjanmaan piiripastori Pasi Palmu. Häntä haastatteli Mervi Päivärinta. Viikon kuluttua Pasi Palmu kertoo evankelisuuden tilanteesta nykypäivän Suomessa. "Usko nyt heti!" Näin sanoi evankelisen liikkeen perustaja Fredrik Gabriel Hedberg kuolemansairaan Johanna Ranckenin vuoteen äärellä. Tuossa hetkessä Johanna halusi uskoa, että Jeesuksen rakkaus on suurempi kuin hänen syntinsä. Raahen Saloisista lähtöisin oleva Fredrik Gabriel Hedberg koki syvästi sen, että armo on tässä ja nyt, eikä sitä tarvitse enää ikävöidä. Evankelisen liikkeen nykytilasta kertoo SLEY:n, eli Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen Keski-Pohjanmaan piiripastori Pasi Palmu. CREATED_BYMervi PäivärintaMODIFIED_BYMervi PäivärintaAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: "Meillä on taivas vain rajana, ja maailma on laaja. Kalaa löytyy kaikkiin verkkoihin." Näin toteaa evankelisen liikkeen jakautumisesta Pasi Palmu, joka toimii SLEY:n piiripastorina Keski-Pohjanmaalla. Hän on tänään haastateltavana Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa.
ALKU: Evankelinen liike haluaa pysyä kirkon sisällä, mutta yhteisellä tiellä on ollut välillä kuoppia. Papinviran avautuminen myös naisille on aiheuttanut hajaannusta monen herätysliikkeen sisällä, ja niin kävi myös evankeliselle liikkeelle. Kiistely ei saisi kuitenkaan viedä voimia varsinaisesta työstä, joka on evankeliumin vieminen eteenpäin kotimaassa ja kaukomailla. Evankelisen liikkeen nykytilasta meille kertoo kohta lisää SLEY:n Keski-Pohjanmaan piiripastori Pasi Palmu. Herätys eilen ja tänään -ohjelman toimittaa Mervi Päivärinta.
LOPPU: SLEY:n Keski-Pohjanmaan piiripastori Pasi Palmu oli vieraana tänään Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa. Häntä haastatteli Mervi Päivärinta. Ensi viikolla tässä ohjelmassa pohditaan, mikä on SLEY:n toimivan nuorisotyön salaisuus. Ääneen pääsee nuori evankelinen Kaarina Rimpeläinen. Evankelinen liike haluaa pysyä kirkon sisällä, mutta yhteisellä tiellä on ollut välillä kuoppia. Papinviran avautuminen myös naisille on aiheuttanut hajaannusta monen herätysliikkeen sisällä, ja niin kävi myös evankeliselle liikkeelle. Kiistely ei saisi kuitenkaan viedä voimia varsinaisesta työstä, joka on evankeliumin vieminen eteenpäin kotimaassa ja kaukomailla. Evankelisen liikkeen nykytilasta kertoo SLEY:n Keski-Pohjanmaan piiripastori Pasi Palmu.CREATED_BYMervi PäivärintaMODIFIED_BYAnu LehtipuuAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: Tiedätkö, missä jaetaan saa halata-lappuja? No tietenkin Maata Näkyvissä -festareilla Turussa. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä SLEY ja Turun evankelisluterilaiset seurakunnat. Hetken päästä Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa puhutaan evankelisen liikkeen vetävästä nuorisotyöstä.
ALKU: Suomen Turussa järjestetään jo 28. kerran Maata Näkyvissä -festarit. Tapahtuma sai alkunsa siis lähes kolmekymmentä vuotta sitten. Tapahtuman alkusysäys oli dramaattinen. Seitsemäntoistavuotias Timo Vainio lähti tavalliseen tapaansa aamulla kouluun. Kesken koulupäivän hän alkoi tuntea kipua rinnassaan. Timolla oli synnynnäinen sydänvika, joka ei ollut koskaan pahemmin oireillut. Tuona päivänä Timo kuitenkin sai sydänkohtauksen ja kuoli. Muistokukkien sijasta pyydettiin, että ihmiset muistaisivat lahjoituksella Turun kertsiä - nuortenporukkaa, jossa Timo oli ollut aktiivijäsen. Lahjoitusrahoilla järjestettiin Timolle muistojuhlat. Ensimmäisille Maata Näkyvissä -festareille vuonna 1985 tuli paikalle noin 120 nuorta. Nykyään Maata Näkyvissä on Euroopan suurin kristillinen nuortentapahtuma, joka kokoaa Turkuhalliin vuosittain yli 10 000 nuorta evankeliumin äärelle. Oululainen Kaarina Rimpeläinen kuuluu Maata Näkyvissä -festareiden talkooporukkaan ja vetää Oulussa SLEY:n nuorteniltoja. Häntä haastattelee Mervi Päivärinta.
LOPPU: Kaarina Rimpeläistä haastatteli Mervi Päivärinta. SLEY:llä on siis nuorteniltoja säännöllisesti eri puolilla maata. Lisäksi tarjolla on festivaaleja, konsertteja ja myös tarjontaa mediassa. Nuotta-taajuus on tuttu monille Dein kuulijoille. Se on Nuotta.comin ja Radio Dein ylläpitämä nettiradio, jonka sisällön nuoret tekevät itse. Dein taajuudella sen sisältöä lähetetään keskiviikkoisin nuortenillassa kello 19.30-20.00. Nuotan taustalta löytyvät SLEY:n lisäksi myös Kansanlähetys ja OPKO. Kuuntelemme lopuksi evankelsten omasta laulukirjasta Siionin kanteleesta laulun numero 162 Valossa vanhan ristinpuun Tommi Niskalan esittämänä. SLEY:n ja Turun ev.lut. seurakuntien yhteinen Maata Näkyvissä -tapahtuma kokoaa Turkuun vuosittain yli 10 000 nuorta. Evankelisen liikkeen nuorisotyöstä kertoo oululainen Kaarina Rimpeläinen.
CREATED_BYMervi PäivärintaMODIFIED_BYMervi PäivärintaAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: Kaiken takana on nainen. Tiedätkö, kuka on nainen nimeltä Milla Klemensdotter? Ehkä tutumpi nimi on Lapin Maria. Hän on nainen, joka sai aikaan lestadiolaisuuden synnyn Ruotsin Lapissa.
JUONTO: Lestadiolaisuus on Suomen ja Pohjoismaiden suurin herätysliike. Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa haastatellaan nyt tutkija Ari-Pekka Palolaa, joka on perehtynyt lestadiolaisuuden syntyyn.
LOPPU: Ari-Pekka Palolaa haastatteli Mervi Päivärinta. Ensi viikolla kuulemme miten lestadiolainen liike on jakautunut eri suuntauksiin vuosikymmenten kuluessa. Lestadiolaisuus on Suomen ja Pohjoismaiden suurin herätysliike. Tutkija Ari-Pekka Palola kertoo miten lestadiolaisuus syntyi Ruotsin Lapissa 1800-luvulla. CREATED_BYMervi PäivärintaMODIFIED_BYAntti SuonioAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: Sanasta lestadiolainen tulee monille mieleen ensimmäisenä vanhoillislestadiolaisuus. Todellisuudessa lestadiolainen liike on jakautunut useaan eri ryhmittymään, joista vanhoillislestadiolaisuus on vain yksi, mutta ylivoimaisesti suurin. Lestadiolaisuus jakautui yli 100 vuotta sitten kolmeen suureen ryhmittymään. Kohta kuulemme lisää lestadiolaisuuden historista.
ALKU: Lestadiolaisen liikkeen isä ruotsalainen pappi Lars Levi Lestadius kuoli vuonna 1861. Hänen elämäntyötään on sen jälkeen jatkanut eri puolilla maailmaa miltei 20 erilaista lestadiolaista ryhmittymää, joista osa on jo kuihtunut pois. Lestadiolaisen liikkeen hajaannus alkoi jo Lars Levi Lestadiuksen elinaikana. 1900- ja 1900-lukujen vaihteessa lestadiolaisuus jakaantui kolmeen ryhmittymään vanhoillislestadiolaisuuteen, esikoislestadiolaisuuteen ja uusheräykseen.
Nämä kolme ryhmittymää vaikuttavat tänäkin päivänä ja niiden sisällä on tapahtunut omia hajaannuksia. Vanhoillislestadiolaisuudessa suurin jakaantuminen tapahtui
vuonna 1934, jolloin syntyi rauhansanalaisuus eli pikkuesikoisuus. Tämän jaon juuret juontavat Amerikan mantereelle saakka. Amerikassa asuneiden suomalaistaustaisten siirtolaisten opilliset kärhämät vaikuttivat Ruotsissa ja Suomessa saakka.
Tutkija Ari-Pekka Palola valottaa meille nyt enemmän lestadiolaisuuden kehitystä viimeisen sadan vuoden ajalta. Häntä haastattelee Mervi Päivärinta.
LOPPU: Tutkija Ari-Pekka Palolaa haastatteli Mervi Päivärinta. Viikon kuluttua Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa syvennytään lestadiolaisuuden suurimman ryhmittymän, eli vanhoillislestadiolaisuuden tilanteeseen nyky-Suomessa. Lestadiolainen liike jakautui yli 100 vuotta sitten kolmeen suureen ryhmittymään, vanhoillislestadiolaisuuteen, esikoislestadiolaisuuteen ja uusheräykseen. Liikkeen historiallisista vaiheista kertoo tutkija FT Ari-Pekka Palola.
CREATED_BYMervi PäivärintaMODIFIED_BYMervi PäivärintaAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: Aika monelle on tuttua se, että vanhoillislestadiolaisissa kodeissa ei katsota televisiota. Ainakaan täällä pohjoisessa. Mutta tiesitkö, että Suomen ensimmäisen televisiolähetyksen toteuttivat vanhoillislestadiolaiset teekkarit? Televisio ei laitteena ole paha, mutta sen nykyisessä sisällössä on parantamisen varaa. Näin ajatellaan vanhoillislestadiolaisuudessa, josta puhutaan pian Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa.
JUONTO: Vanhoillislestadiolaisuuden synty ajoittuu yli sadan vuoden taakse. Koko historiansa ajan liike on hakenut tasapainoa kirkon kanssa. Kaikkien ristiriitojen takaa löytyy lopulta lestadiolainen seurakuntaoppi, joka perustuu Lars Levi Lestadiuksen ja hänen työtään jatkaneen Juhani Raattamaan opetuksiin. Seurakuntaopin perustana on Lutherin määrittely, jossa kirkko ei organisaationa muodosta Jumalan valtakuntaa, vaan sen sisällä toimii sydämen uskovien joukko, joka muodostaa kirkon ytimen. Lestadiuksen ja Raattaman puheissa tämä joukko koostuu nimenomaan lestadiolaisista. Vanhoillislestadiolaisesta seurakuntaopista kertoo meille nyt lisää SRK:n kustannuspäällikkö ja tutkija, filosofian tohtori Ari-Pekka Palola. Häntä haastattelee Mervi Päivärinta.
LOPPU: Tutkija Ari-Pekka Palolaa haastatteli Mervi Päivärinta. Vanhoillislestadiolaisuuden piirissä ei ole viime aikoina ollut suuria herätyksiä täällä Suomessa. Mutta parikymmentä vuotta sitten vanhoillislestadiolaiset aloittivat lähetystyön ulkomailla ja sen tuloksista kertoo pitkä lippurivi Suviseuroilla. Ensi viikolla tässä ohjelmassa jututetaan kempeleläistä vanhoillislestadiolaista Pirjo Luokkalaa, joka on 14 lapsen äiti. Vanhoillislestadiolaisuus on yli satavuotisen historiansa ajan hakenut tasapainoa kirkon kanssa. Ristiriitojen takaa löytyy lestadiolainen seurakuntaoppi. Se perustuu Lutherin määrittelyyn, jossa kirkko ei organisaationa muodosta Jumalan valtakuntaa, vaan sen sisällä toimii sydämen uskovien joukko, joka muodostaa kirkon ytimen. Lars Levi Lestadiuksen ja Juhani Raattamaan puheissa tämä joukko koostuu nimenomaan lestadiolaisista. Vanhoillislestadiolaisesta seurakuntaopista kertoo SRK:n kustannuspäällikkö ja tutkija, FT Ari-Pekka Palola. CREATED_BYMervi PäivärintaMODIFIED_BYKai KortelainenAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: Vanhoillislestadiolaisuus on joutunut aika ajoin mediamylläköiden pyörteisiin. Mutta onko negatiivisesta julkisuudesta ollut liikkeelle myös hyötyä? Näin ajattelee ainakin kempeleläinen Pirjo Luokkala. Hän kertoo meille vanhoillislestadiolaisesta uskostaan Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa tuokion päästä.
ALKU: Vanhoillislestadiolaisuus on suurin herätysliikkeemme ja se kattaa koko Suomen noin 200 rauhanyhdistyksen voimin. Eniten jäseniä asuu Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Helsingin seudulla sekä Koillismaalla. Rauhanyhdistyksiä on perustettu 1800-luvulta saakka. Oulun rauhanyhdistys on niistä suurin. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys eli SRK perustettiin Ouluun 1906. Alun perin sen nimi oli muuten Lähetystoimen Päätoimisto. Oulun kupeessa Kempeleessä asuu Pirjo Luokkala. Hän on 14 lapsen äiti, ja on elämässään edistänyt lasten ja nuorten hyvinvointia sekä työssään että luottamushenkilönä. Mutta millä mielin Pirjo Luokkala on seurannut keskustelua, jota vanhoillislestadiolaisuudesta käydään mediassa. Sitä kysyi Mervi Päivärinta.
LOPPU: Pirjo Luokkalaa haastatteli Mervi Päivärinta. Vanhoillislestadiolaiset naiset hakevat voimaa toisistaan sisarilloissa, joita järjestetään eri paikkakunnilla. Sisarilloissa jaetaan arjen huolia ja rentoudutaan yhdessä. Olisiko tässä toimiva malli myös kirkon työhön? Ensi viikolla Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa jatketaan naisenergialla. Silloin puheenvuoron saa tutkija Johanna Hurtig. Vanhoillislestadiolaisuus on suurin herätysliikkeemme ja se kattaa koko Suomen. Eniten jäseniä asuu Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Helsingin seudulla sekä Koillismaalla. Rauhanyhdistyksiä on perustettu 1800-luvulta saakka ja nykyään niitä on noin 200. Oulun kupeessa Kempeleessä asuva Pirjo Luokkala kertoo vanhoillislestadiolaisesta uskostaan. Hän on 14 lapsen äiti, ja on elämässään edistänyt lasten ja nuorten hyvinvointia sekä työssään että luottamushenkilönä. Millä mielin hän on seurannut keskustelua, jota vanhoillislestadiolaisuudesta on käyty julkisuudessa? CREATED_BYMikko SalmiMODIFIED_BYMervi PäivärintaAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: Mitä tapahtuu kun syyllisyys ja häpeä sekoitetaan? Ja siihen lisätään vielä vaikenemisen kulttuuri. Sillon voi käydä niin, että uhri joutuu syyllisen paikalle. Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa puhutaan hetken kuluttua kevään puhutuimmasta kirjasta, Maijan tarinasta. Mitkä asiat tekivät mahdolliseksi sen, että hyväksikäytetty lapsi ei saanut apua läheisiltään?
JUONTO: Tämän kevään puhutuimpia kirjoja on Maijan tarina. Kirja kertoo vanhoillislestadiolaisesta tytöstä, jonka lapsuus särkyi jo varhain kun hän joutui hyväksikäytön uhriksi. Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa kuullaan tänään tutkija Johanna Hurtigin analyysi siitä, mitkä asiat vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä tekivät Maijan tarinan mahdolliseksi. Johanna Hurtigia haastattelee Mikko Salmi.
LOPPU: Tutkija Johanna Hurtigia haastatteli Mikko Salmi. Tämän kevään puhutuimpia kirjoja on Johanna Hurtigin ja Mari Leppäsen toimittama Maijan tarina. Kirja kertoo vanhoillislestadiolaisesta tytöstä, jonka lapsuus särkyi jo varhain, kun hän joutui hyväksikäytön uhriksi. Tutkija Johanna Hurtig pohtii mitkä asiat tekivät mahdolliseksi sen, että hyväksikäytetty lapsi ei saanut apua läheisiltään. CREATED_BYMervi PäivärintaMODIFIED_BYMervi PäivärintaAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: Minkähänlaista on varttua vanhoillislestadiolaisessa kodissa? Se vaikuttaa ainakin harrastusten valintaan. Vanhoillislestadiolaiset eivät nimittäin hyväksy kilpaurheilua, mutta musiikkia saa harrastaa, kunhan se on klassista. Oululainen Rebekka Naatus kertoo meille kohta minkälaista oli varttua vanhoillislestadiolaisessa kodissa yhdeksänlapsisen perheen jäsenenä.
ALKU: Vanhoillislestadiolaisuus on suurin herätysliikkemme, ja sen sisälle mahtuu monenlaisia ihmisiä. Mutta silti median tarjoama kuva liikkeestä on usein aika yksipuolinen, eikö totta? Vanhoillislestadiolaisuus näyttäytyy monille pelkkänä sääntöjen kokoelmana. Se ei kuitenkaan ole koko totuus. Nyt kuulemme millaisia muistoja oululaisella Rebekka Naatuksella on lapsuudestaan vanhoillislestadiolaisessa kodissa.
LOPPU: Rebekka Naatusta haastatteli Mervi Päivärinta. Viikon kuluttua kuulemme lisää Rebekan ajatuksia vanhoillislestadiolaisuudesta. Minkähänlaista on varttua vanhoillislestadiolaisessa kodissa? Se vaikuttaa ainakin harrastusten valintaan. Vanhoillislestadiolaiset eivät nimittäin hyväksy kilpaurheilua, mutta musiikkia saa harrastaa, kunhan se on klassista. Oululainen Rebekka Naatus kertoo millainen oli hänen lapsuutensa vanhoillislestadiolaisen yhdeksänlapsisen perheen jäsenenä. CREATED_BYMervi PäivärintaMODIFIED_BYMervi PäivärintaAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: Kuinka paljon ympäröivä yhteisö vaikuttaa siihen miten yksilö elää elämäänsä? Miten asuu, montako lasta saa? Harva meistä tulee miettineeksi tätä, mutta moni vanhoillislestadiolainen nuori aikuinen kokee olevansa törmäyskurssilla yhteisönsä ja muun maailman välissä. Tästä puhuu meille kohta oululainen vanhoillislestadiolaisen perheen kasvatti Rebekka Naatus.
ALKU: Vanhoillislestadiolainen seurakuntaoppi jakaa ihmiset tarkasti meihin ja muihin. Kaikki liikkeen jäsenet eivät kuitenkaan tätä allekirjoita. Joidenkin mielestä on suorastaan merkillistä, että kirkon sisällä toimivassa herätysliikkeessä jaetaan ihmisiä eri leireihin. Näin ajattelee ainakin oululainen Rebekka Naatus. Häntä haastattelee Mervi Päivärinta.
LOPPU: Rebekka Naatusta haastatteli Mervi Päivärinta.Kuinka paljon ympäröivä yhteisö vaikuttaa siihen miten yksilö elää elämäänsä? Harva meistä tulee miettineeksi tätä, mutta moni vanhoillislestadiolainen nuori aikuinen kokee olevansa törmäyskurssilla yhteisönsä ja muun maailman välissä. Tästä puhuu oululainen vanhoillislestadiolaisen perheen kasvatti Rebekka Naatus.CREATED_BYMikko SalmiMODIFIED_BYMervi PäivärintaAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: Uuden herätysliikkeen syntyyn tarvitaan aina suotuisat olosuhteet, joissa uudelle liikkeelle on kysyntää. Näin sanoo Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Hanna Salomäki Herätys eilen ja tänään -sarjan avausjaksossa, jonka kuulemme seuraavan biisin jälkeen...
ALKU: Tänään Toivon päivässä alkaa uusi ohjelmasarja Herätys eilen ja tänään. Tässä sarjan alkuvaiheessa kuulemme tutkija Hanna Salomäen ajatuksia Suomen herätysliikkeiden menneisyydestä ja nykypäivästä. Häntä haastattelee Mervi Päivärinta.
LOPPU: Tutkija Hanna Salomäkeä haastatteli Mervi Päivärinta. Ensi viikolla Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa puhutaan herätysliikkeiden tilanteesta nykypäivän Suomessa. Herätys eilen ja tänään -ohjelmasarjan avausjaksossa puhutaan uuden herätysliikkeen synnystä. Siihen tarvitaan aina suotuisat olosuhteet, joissa uudelle liikkeelle on kysyntää. Tutkija Hanna Salomäkeä haastattelee Mervi Päivärinta. CREATED_BYMervi PäivärintaMODIFIED_BYMervi PäivärintaAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLiidi: Joka toinen aktiivisista kirkossakävijöistä kuuluu johonkin herätysliikkeeseen. Näin sanoo tutkija Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskuksesta. Hänen ajatuksiaan kirkon ja herätysliikkeiden suhteesta kuulemme seuraavan biisin jälkeen...
Juonto: Radio Dein uusi ohjelmasarja Herätys eilen ja tänään pureutuu tänään kirkon ja herätysliikkeiden välisiin suhteisiin tämän päivän Suomessa. Mitkä herätysliikkeistä vaikuttavat vahvimmin kirkon sisällä? Entä mitä kirkon työntekijät ajattelevat yhteistyöstä herätysliikkeiden kanssa? Näihin asioihin saamme pian vastauksia, kun ääneen pääsee tutkija Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskuksesta. Häntä haastattelee Mervi Päivärinta.
Loppujuonto: Tutkija Hanna Salomäkeä haastatteli Mervi Päivärinta. Kysymykset naispappeudesta ja homoseksuaalisuudesta jakavat herätysliikkeitä sisältä kahtia ja sama ilmiö on havaittavissa laajempana kansankirkkomme sisällä. Mutta miltä näyttää kirkon tulevaisuus? Onko meillä kirkon jäsenillä yhteinen uskon kohde? Keskustelu aiheesta jatkuu viikon kuluttua Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa. Joka toinen aktiivisista kirkossakävijöistä kuuluu johonkin herätysliikkeeseen. Näin sanoo tutkija Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskuksesta. Radio Dein uusi ohjelmasarja Herätys eilen ja tänään pureutuu kirkon ja herätysliikkeiden välisiin suhteisiin tämän päivän Suomessa. Toimittajana on Mervi Päivärinta. CREATED_BYMervi PäivärintaMODIFIED_BYMervi PäivärintaAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: Lestadiolaisuuden isä Lars Levi Lestadius kuoli vuonna 1861, mutta hänen saarnansa elävät tänäkin päivänä. Esikoislestadiolaisten seuroissa kuullaan aina joku Lestadiuksen saarnoista. Aiheesta lisää Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa.
ALKU: Noin 100 vuotta sitten syntyi liike nimeltä esikoislestadiolaisuus. Kun Lars Levi Lestadius kuoli, liikkeen sisällä alkoi esiintyä erilaisia painotuksia. 1900-luvun alussa
lestadiolaisuus jakaantui esikois- ja vanhoillislestadiolaisuuteen sekä uusheräykseen. Ruotsin Lapin saarnaajat tulivat Etelä-Suomeen ja monet kokivat saavansa heiltä sen saman tukevan pohjan, jonka olivat aikaisemmin kokeneet oikeaksi. Heitä alettiin kutsua esikoisiksi. Näin kuvaa esikoislestadiolaisuuden syntyä Raimo Airamo, esikoislestadiolaisten oman Rauhan Side -lehden päätoimittaja. Toimittaja Mervi Päivärinta soitti hänelle Lahteen, ja kysyi mitä esikoislestadiolaisille kuuluu nyt.
LOPPU: Esikoislestadiolaisten kustantaman Rauhan Side -lehden päätoimittajaa Raimo Airamoa haastatteli Mervi Päivärinta. Yksi esikoislestadiolaisille tyypillinen piirre on askeettisuus. Television ja korujen käyttöä ei pidetä hyvänä asiana. Esikoislestadiolaiset haluavat noudattaa kohtuullista elämäntapaa Paavalin opetusten mukaisesti. Ensi viikolla Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa vierailee Juha Pyykkönen, oululainen esikoislestadiolainen. 1900-luvun alussa lestadiolaisuus jakaantui esikois- ja vanhoillislestadiolaisuuteen sekä uusheräykseen. Ruotsin Lapin saarnaajat tulivat Etelä-Suomeen ja monet kokivat saavansa heiltä sen saman tukevan pohjan, jonka olivat aikaisemmin kokeneet oikeaksi. Heitä alettiin kutsua esikoisiksi. Näin kuvaa esikoislestadiolaisuuden syntyä Raimo Airamo, esikoislestadiolaisten oman Rauhan Side -lehden päätoimittaja. Mervi Päivärinta soitti hänelle Lahteen, ja kysyi mitä esikoislestadiolaisille kuuluu nyt. CREATED_BYMervi PäivärintaMODIFIED_BYMervi PäivärintaAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: "Muistan kun pienenä poikana asuin perheeni kanssa eräällä tehdasalueella. Olimme ainut esikoislestadiolainen perhe siellä, eikä meillä ollut joulukuusta. Ihmiset kummastelivat, ja sanoivat, että ei edes joulukuusta", näin kertoo oululainen Juha Pyykkönen, joka kuuluu esikoislestadiolaiseen liikkeeseen. Hän on haastateltavana pian alkavassa Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa.
ALKU: Esikoislestadiolaisuus on liike, joka syntyi 100 vuotta sitten kun lestadiolaisuus jakaantui kolmeen suureen haaraan. Esikoislestadiolaiset haluavat pitää kiinni tänäkin päivänä Lestadiuksen saarnoista ja elää askeettisesti Paavalin opetusten mukaisesti. Esimerkiksi televisio on esikoislestadiolaisten näkökulmasta turha laite, sillä ilman sitäkin pärjää. Esikoislestadiolaisten suurin tapahtuma on Jellivaaran jouluseurat. Se kokoaa joka vuosi paikalle 1200 sanankuulijaa, joille Lapin vanhimpien sana on auktoritetti myös nykyään. Maksavia jäseniä Esikoislestadiolaiset ry:llä on vajaa 5000. Oululainen Juha Pyykkönen kuuluu Esikoislestadiolaiset ry:n hallitukseen. Hän on nyt Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa Mervi Päivärinnan haastateltavana.
LOPPU: Oululaista Juha Pyykköstä haastatteli Mervi Päivärinta. Esikoislestadiolaisuuden tulevaisuus on lapsissa, sillä liike kasvaa sisältäpäin. Maksavia jäseniä yhdistyksellä on vajaa 5000, mutta kaikkiaan yhteisön piirissä on maassamme 12-13 000 ihmistä, kun lapsetkin lasketaan mukaan. Kaikkiaan liikkeeseen kuuluu lähes 30 000 ihmistä Amerikassa, Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä, Baltian maissa ja Keski-Euroopassa. Ensi viikolla Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa puhutaan uusheräyksestä, joka kuuluu myöskin lestadiolaisuuteen. Esikoislestadiolaisuuden tulevaisuus on lapsissa, sillä liike kasvaa voimakkaasti sisältäpäin. Esikoislestadiolaiset ry:llä on maksavia jäseniä vajaa 5000, mutta kaikkiaan yhteisön piirissä on maassamme noin 12 000 ihmistä, kun lapsetkin lasketaan mukaan. Kaikkiaan liikkeeseen kuuluu lähes 30 000 ihmistä Amerikassa, Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä, Baltian maissa ja Keski-Euroopassa. Oululainen Juha Pyykkönen kuuluu Esikoislestadiolaiset ry:n hallitukseen. Hän kertoo, millaista on esikoislestadiolainen usko.
CREATED_BYMervi PäivärintaMODIFIED_BYMervi PäivärintaAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: Suomen vanhimpien herätysliikkeiden juuret juontavat 1700-luvulle. Silloin Saksanmaalta alkoi virrata Suomeen kirjallisuutta ja virsiä
joissa korostettiin henkilökohtaista uskonratkaisua. Tästä johtuen esimerkiksi herännäisyys ja lestadiolaisuus ammentavat samoista lähteistä. Mutta mikä mahtaa olla körttiläisin lestadiolaisuuden haara? Siitä puhutaan tänään herätys eilen ja tänään -ohjelmassa.
ALKU: Lestadiolaisuus jakaantui 1900-luvun alussa kolmeen uomaan. Silloin syntyivät vanhoillislestadiolaisuus, esikoislestadiolaisuus ja uusheräys. Tuo viimeinen niistä on vähiten tunnettu. Ja syynä on ehkä se, että uusheräys on niistä kirkollisin. Uusheräys ei vastusta naispappeutta, eli seuroissa myös naiset saavat puhua. Liikkeessä ajatellaan, että itse kukin saa muodostaa oman käsityksensä asioista. Uusheräyksen kannattajat ajattelevat myös, että ihminen voi tulla Jumalan yhteyteen monia eri teitä, eli ei ole olemassa yhtä oikeaa seurakuntaa. Uusheräys on siis vanhoista lestadiolaisuuden valtauomista lähimpänä kirkkoa, ja itse asiassa siinä on hyvin paljon samoja piirteitä kuin körttiläisyydessä.
Oululainen Jorma Räisänen kertoo nyt meille lisää omasta hengellisestä kodistaan, uusheräyksestä. Häntä haastattelee Mervi Päivärinta.
LOPPU: Uusheräyksen Oulun aluetyöntekijää Jorma Räisästä haastatteli Mervi Päivärinta. Ensi viikolla kuulemme lisää hänen ajatuksiaan. Siionin Matkalaulut on Uusheräyksen ja Rauhan Sanan yhteinen laulukirja. Tässä musiikkia Paljaat jalat -kuoron uudelta levyltä, joka on äänitetty Kalajoen Kristillisen Opiston kappelissa. Siionin matkalaulu 244: Kiitosta laulan Herralle. Uusheräyksestä on sanottu, että se on kolmesta lestadiolaisuuden päähaarasta lähimpänä kirkkoa. Itse asiassa siinä on hyvin paljon samoja piirteitä kuin körttiläisyydessä.Liikkeessä ajatellaan, että itse kukin saa muodostaa oman käsityksensä asioista. Uusheräyksen kannattajat ajattelevat myös, että ihminen voi tulla Jumalan yhteyteen monia eri teitä. Tärkeintä on armo. Uusheräyksen Oulun aluetyöntekijä Jorma Räisänen kertoo lisää hengellisestä kodistaan. CREATED_BYMikko SalmiMODIFIED_BYMikko SalmiAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: Uusheräys on lestadiolaisuuden vanhoista pääuomista vähiten tunnettu. Liikkeellä on tällä hetkellä vajaa tuhat maksavaa jäsentä ja kaikkiaan toiminta tavoittaa Suomessa noin 3000 ihmistä. Uusheräyksen toiminnasta kohta lisää Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa.
ALKU: Uusheräyksen jäsenet ovat poikkeuksellisen aktiivisia omassa kotiseurakunnassaan ja vierailevat ahkerasti myös muiden herätysliikkeiden tilaisuuksissa. Lisäksi lähetystyö on Uusheräykseen kuuluville sydämen asia ja sitä tuetaan pääasiassa Suomen Lähetysseuran kautta. "LÄhetystyössä tarvitaan meidän yhteisiä ponnistuksia ja voimavaroja. Yhdessä olemme enemmän." Näin sanoo Uusheräyksen Oulun aluetyöntekijä Jorma Räisänen. Hän kertoo nyt meille lisää Uusheräyksen toiminnasta. Ohjelman toimittaa Mervi Päivärinta.
LOPPU: Uusheräyksen Oulun aluetyöntekijää Jorma Räisästä haastatteli Mervi Päivärinta. Jorma kertoi tuossa jutussa Paljaat jalat -kuoron uudesta levystä ja kuulemme tähän loppuun maistiaisen tuolta levyltä. Levy sisältää Siionin Matkalauluja, eli kyseessä on Uusheräyksen ja Rauhan Sanan yhteinen laulukirja. Paljaat jalat -kuoro esittää nyt Siionin matkalaulun numero 243. "Kiitos, kun tähän aamuun asti". Uusheräyksellä on tällä hetkellä vajaa tuhat maksavaa jäsentä ja kaikkiaan toiminta tavoittaa Suomessa noin 3000 ihmistä. Uusheräyksen jäsenet ovat poikkeuksellisen aktiivisia omassa kotiseurakunnassaan ja vierailevat ahkerasti myös muiden herätysliikkeiden tilaisuuksissa. Lisäksi lähetystyö on Uusheräykseen kuuluville sydämen asia ja sitä tuetaan pääasiassa Suomen Lähetysseuran kautta. Uusheräyksen Oulun aluetyöntekijä Jorma Räisänen kertoo millaista toimintaa Uusheräyksellä on tällä hetkellä. CREATED_BYMervi PäivärintaMODIFIED_BYMervi PäivärintaAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: Tiedätkö mikä on toukomettinen? Pörisevältä kuulostavan nimen takaa löytyy hyvin raamatullinen merkitys. Toukomettiset ovat nimittäin kyyhkysiä. Oulun seudulta löytyy oikea parvi laulavia kyyhkysiä. Siellä vaikuttaa Rauhan Sanan oma kuoro Toukomettiset. Rauhan Sanasta kohta lisää Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa.
ALKU: Lestadiolaisen liikkeen suuriin jakaantumisiin kuuluu Rauhan Sanan irtaantuminen vanhoillislestadiolaisuudesta. Tuo jako tapahtui 1930-luvulla. Silloin lestadiolaisuuden sisällä kuohui myös Amerikan mantereella ja nuo tapahtumat heijastuivat Suomeen. Vanhoillislestadiolaisuuden jyrkempi suuntaus ei hyväksynyt puhujamatkoja Amerikkaan. Amerikan matkaajien kannattajat irtaantuivat Rauhan Sana -liikkeeksi, jonka suurimmat kannatusalueet syntyivät Norjaan, Pohjois-Ruotsiin, Tornionlaaksoon, Rovaniemelle ja Keski-Pohjanmaalle. Samoilla seuduilla Rauhan Sana vaikuttaa tänäkin päivänä. Tänään ääneen pääsee kiiminkiläinen Risto Ainali, joka on kuulunut Rauhan Sanaan pikkupojasta lähtien ja vaikuttanut vahvasti sen musiikkielämässä. Risto Ainalia haastattelee Mervi Päivärinta.
LOPPU: Rauhan Sanan oman Toukomettiset-kuoron pitkäaikaista vetäjää Risto Ainalia jututti Mervi Päivärinta. Seuraavaksi kuulemme Toukomettisten esittämänä Risto Ainalin sovittaman version tutusta virrestä Myös isämme uskoivat ennen. 1930-luvulla vanhoillislestadiolaisuus jakaantui. Silloin lestadiolaisuuden sisällä kuohui myös Amerikan mantereella ja nuo tapahtumat heijastuivat Suomeen. Puhujamatkat Amerikkaan jakoivat mielipiteitä vanhoillislestadiolaisten keskuudessa. Amerikan matkaajien kannattajat irtaantuivat Rauhan Sana -liikkeeksi, jonka suurimmat kannatusalueet syntyivät Norjaan, Pohjois-Ruotsiin, Tornionlaaksoon, Rovaniemelle ja Keski-Pohjanmaalle. Samoilla seuduilla Rauhan Sana vaikuttaa tänäkin päivänä. Kiiminkiläinen Risto Ainali on kuulunut Rauhan Sanaan pikkupojasta lähtien. CREATED_BYMervi PäivärintaMODIFIED_BYMikko SalmiAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: Minulle tämä kokonaisuus "herätysliike ja kirkko" antaa erinomaiset eväät arjen elämään. Näin sanoo kiiminkiläinen Risto Ainali, joka on kuulunut lestadiolaiseen Rauhan Sana -liikkeeseen pikkupojasta saakka.
ALKU: Rauhan Sana irtaantui vanhoillislestadiolaisuudesta 1930-luvulla. Rauhan Sana on ajattelultaan varsin jakautunut. Ruotsinkielisellä kannatusalueella ajattelu on vanhoillisempaa kuin suomenkielisellä ja myös suhtautuminen kirkkoon vaihtelee eri alueilla. Hanna Salomäen tekemä herätysliiketutkimus osoitti, että Rauhan Sanan sisällä eroja löytyy ajattelussa myös nuorten ja ikäihmisten välillä selvemmin kuin muissa herätysliikkeissä. Mutta toisaalta Rauhan Sanassa erimielisyydet eivät ole johtaneet herätysliikkeen hajoamiseen. Yhteisissä seuratilanteissa keskitytään niihin asioihin mitkä yhdistävät ja eri tavoin ajattelevia suvaitaan.
Rauhan Sana ei ole keskusjohtoinen liike, eikä se pyri kontrolloimaan jäsentensä ajattelua. Ehkä se onkin rauhanomaisen yhteiselon salaisuus. Kiiminkiläinen Risto Ainali on kuulunut Rauhan Sanaan pikkupojasta saakka. Hänelle sekä herätysliike, että kirkko ovat rakkaita ja antavat tuen elämään. Risto Ainali haastattelee nyt Mervi Päivärinta.
LOPPU: Risto Ainalia haastatteli Mervi Päivärinta. Risto Ainali on toiminut pitään Rauhan Sanan Toukomettiset -kuoron vetäjänä. Kuunnellanpa lopuksi Toukomettisten esittämänä yksi Rauhan Sanan käyttämän laulukirjan Siionin matkalaulujen suosituimmista lauluista Tule Jeesus ja siunaa lastas. Rauhan Sana on ajattelultaan varsin jakautunut. Ruotsinkielisellä kannatusalueella ajattelu on vanhoillisempaa kuin suomenkielisellä. Toisaalta Rauhan Sanassa erimielisyydet eivät ole johtaneet herätysliikkeen hajoamiseen. Yhteisissä seuratilanteissa keskitytään niihin asioihin mitkä yhdistävät ja eri tavoin ajattelevia suvaitaan. Rauhan Sana ei ole keskusjohtoinen liike, eikä se pyri kontrolloimaan jäsentensä ajattelua. Ehkä se onkin rauhanomaisen yhteiselon salaisuus. Kiiminkiläiselle Risto Ainalille sekä herätysliike, että kirkko ovat rakkaita ja antavat tuen elämään. CREATED_BYMervi PäivärintaMODIFIED_BYMervi PäivärintaAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: Mistähän tulee nimitys viides herätysliike? No tietenkin siitä, että Suomessa on olemassa neljä vanhaa herätysliikettä rukoilevaisuus, herännäisyys, evankelisuus ja lestadiolaisuus. Ne nousivat kukoistukseensa 1800-luvulla yhtenäisessä maatalousyhteiskunnassa. 1900-luvulla yhteiskunnalliset olot olivat toisenlaiset. Ja silloin oli viidennen herätysliikkeen aika. Viidesläisyydestä lisää kohta Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa.
ALKU: Onko nimi Urho Muroma sinulle tuttu? Hän oli puhujavirtuoosi, jonka luokse jonotti kerrallaan useita satoja ihmisiä. Urho Muroma vaikutti 1920-30 -luvuilla ja hän oli viidesläisen herätyksen johtohahmo. Taitavien puhujien lisäksi uuspietismin, eli viidesläisyyden syntyyn vaikuttivat yhteiskunnalliset olot. 1960-luvulla muuttoliike oli voimakasta, monet alkoivat vieraantua kirkosta, ja kirkko yritti tavoittaa heitä yhteiskunnallisen työn kautta. Henkilökohtaista uskoa korostavat viidesläiset katsoivat, että kirkko menee harhateille, sillä sen pitäisi keskittyä vain hengellisiin asioihin. Viidesläisyys laajeni ja vahvistui ja ryhmittyi uudestaan. Viidesläisyydestä meille kertoo nyt lisää Kirkon tutkimuskeskuksen vt. johtaja Hanna Salomäki. Häntä haastattelee Mervi Päivärinta.
LOPPU: Mervi Päivärinnan haastattelussa oli Kirkon tutkimuskeskuksen vt. johtaja Hanna Salomäki. Viidesläisyyden sisällä vaikuttavat siis Suomen Raamattuopisto, Kansan Raamattuseura ja Kansanlähetys. Näistä suuntauksista puhutaan lisää lokakuun Herätys eilen ja tänään -ohjelmissa. 1900-luvun alussa Urmo Muroman ja muiden taitavien puhujien työ synnytti Suomessa herätyksen aaltoja. Oli viidennen herätysliikkeen aika. 1960-luvun Suomessa muuttoliike oli voimakasta, monet alkoivat vieraantua kirkosta, ja kirkko yritti tavoittaa heitä yhteiskunnallisen työn kautta. Henkilökohtaista uskoa korostavat viidesläiset katsoivat, että kirkko menee harhateille, sillä sen pitäisi keskittyä vain hengellisiin asioihin. Viidesläisyys laajeni ja vahvistui ja ryhmittyi uudestaan. Viidesläisyydestä meille kertoo nyt lisää Kirkon tutkimuskeskuksen vt. johtaja Hanna Salomäki. Häntä haastattelee Mervi Päivärinta. CREATED_BYMervi PäivärintaMODIFIED_BYMikko SalmiAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: Oulussa asuva Tapio Pokka oppi lukemaan selatessaan lestadiolaista Lasten siionia. Ensimmäisen vapaaehtoisen reissunsa kirkkoon hän teki, kun kirkossa oli puhumassa Herättäjä-Yhdistyksen matkasaarnaaja. Nykyään Tapio työskentelee viidennen herätysliikkeen palveluksessa, mutta kokee saavansa paljon myös muista herätysliikkeistä.
Tapio on hetken kuluttua Herätys eilen ja tänään -ohjelman haastattelussa.
ALKU: Tänään Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa on äänessä oululainen Tapio Pokka, joka on Lähetysjärjestö Kylväjän työntekijä ja tekee vapaaehtoistyötä Suomen Raamattuopistolle.
Tapio kuvailee itseään ajopuuksi, joka löysi omakohtaisen uskon kaksikymppisenä opiskelijana. Kun paikka kirkosta löytyi, hän huomasi, että monet herätysliikkeet puhuttelivat häntä, etenkin vanha herännäisyys, evankelisuus, uusheräys ja rauhan sana. Vuosien myötä myös viidennen herätysliikkeen järjestöt ovat hänelle tutuiksi.
Tätä nykyä Tapio Pokka on Suomen Raamattuopiston vapaaehtoistyöntekijä ja tekee lähetystyötä Lähetysjärjestö Kylväjän riveissä yhdessä vaimonsa kanssa. Hän kokee, että viidennen herätysliikkeen kautta hän saa olla mukana rakentamassa kirkon tulevaisuutta Suomessa ja ulkomailla.
Nyt kuulemme Tapion ajatuksia viidesläisyyden historiasta ja sen järjestöjen työstä.
Tapio Pokkaa haastattelee Mervi Päivärinta.
LOPPU: Lähetysjärjestö Kylväjän työntekijää Tapio Pokkaa haastatteli Mervi Päivärinta.
LÖYTYISKÖ JOKU TYKKI PERUSSANOMABIISI PRO FIDELTÄ, JONKA LEVYJÄ PERUSSANOMA KUSTANTAA ;) ???
Tapio kertoi saavansa työhönsä paljon sisältöä Suomen Raamattuopiston lehti- ja kirjakustantamon Perussanoma Oy:n tuotannosta. Oululainen Tapio Pokka kuvailee itseään ajopuuksi, joka löysi omakohtaisen uskon kaksikymppisenä opiskelijana. Kun paikka kirkosta löytyi, hän huomasi, että monet herätysliikkeet puhuttelivat häntä, etenkin vanha herännäisyys, evankelisuus, uusheräys ja rauhan sana. Vuosien myötä myös viidennen herätysliikkeen järjestöt ovat hänelle tutuiksi.
Tätä nykyä Tapio Pokka on Suomen Raamattuopiston vapaaehtoistyöntekijä ja tekee lähetystyötä Lähetysjärjestö Kylväjän riveissä yhdessä vaimonsa kanssa. än kokee, että viidennen herätysliikkeen kautta hän saa olla mukana rakentamassa kirkon tulevaisuutta Suomessa ja ulkomailla. CREATED_BYMervi PäivärintaMODIFIED_BYMervi PäivärintaAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: "Olisi saatava Raamattuopisto, josta pitäisi ennenkaikkea tulla herätystyön lietsomisahjo. Ei mikään sellainen, jossa taas ihmiset tuovat väärää tulta Herran alttarille, vaan sellainen, jota hallitsee mieli voittaa sieluja Jeesukselle Kristukselle Sanan ja elävän Pyhän Hengen voimalla ja johtamina." Niin kirjoitti Urno Muroma keväällä 1939 Herää Valvomaan -lehdessä. Samana vuonna perustettiin Evankelisluterilainen Sisälähetyssäätiö, ja vuonna 1945 ostettiin tilat Raamattuopistoa varten Kauniaisista. Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa kuullaan tänään millainen saarnamies viidennen herätysliikkeen puhujatykki Urho Muroma oikein oli. Ja soitetaan myös Suomen Raamattuopiston nykyiselle toiminnanjohtajalle Timo Junkkaalalle.
ALKU: Tiesitkö, että Diakonia-ammattikorkeakoulun toiminta on alkanut Suomen Raamattuopistossa? 1900-luvun puolivälissä perustettu Suomen Raamattuopisto sijaitsee Kauniaisissa. Sen taustayhteisö Suomen Raamattuopiston Säätiö on osa viidettä herätysliikettä. Opiston syntyyn vaikutti vahvasti herätyssaarnaaja Urho Muroma. Hän oli huolissaan siitä, että herätysliikkeet puhuivat isien perinnöstä ja elivät vanhoista kokemuksista kuin ammoin jo homehtuneesta leivästä. Hän suri myös sitä, että "järkeisuskoinen jumaluusoppi on turmellut monen papin uskon niin, että heistä on tullut pelkkiä uskonnollisia lavertelijoita". Urho Muroma halusi Raamattuopistosta hengelliseen herätykseen tähtäävän evankelioimistyön keskuksen. Viidennen herätysliikkeen keskeisimpiin julistajiin kuuluvasta miehestä kertoo lisää Mervi Päivärinta.
LOPPU: Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtaja Timo Junkkaala oli Mervi Päivärinnan haastattelussa. Raamattuopiston nykyisestä toiminnasta vielä sen verran, että Raamattuopiston avoin raamattukoulu Arkki on tarjonnut yli kahdenkymmenen vuoden ajan tavallisille kristityille mahdollisuuden opiskella Raamattua vuoden mittaisella aikuislinjalla. Raamattukurssien lisäksi opisto tarjoaa myös muuta koulutusta, tapahtumia ja toimintaa eri puolilla Suomea. Lisäksi se tukee lähetystyötä ja Lähetysjärjestö Kylväjän työntekijät koulutetaan Suomen Raamattuopistossa. Lähetysjärjestö Kylväjän työntekijän Tapio Pokan haastattelun löydät Dein ohjelma-arkistosta, kuten muutkin Herätys eilen ja tänään -ohjelmat. 1900-luvun puolivälissä perustettu Suomen Raamattuopisto sijaitsee Kauniaisissa. Sen taustayhteisö Suomen Raamattuopiston Säätiö on osa viidettä herätysliikettä. Raamattukurssien lisäksi opisto tarjoaa myös muuta koulutusta, tapahtumia ja toimintaa eri puolilla Suomea. Lisäksi se tukee lähetystyötä. Opiston syntyyn vaikutti vahvasti herätyssaarnaaja Urho Muroma, joka halusi Raamattuopistosta hengelliseen herätykseen tähtäävän evankelioimistyön keskuksen. Urho Muroman elämäntyöstä ja Raamattuopiston nykyisestä toiminnasta kertoo Timo Junkkaala. CREATED_BYMikko SalmiMODIFIED_BYMervi PäivärintaAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: Mistä tuntee hyvän evankelistan? Yksi tuntomerkki voisi olla se, että hänellä on selkeä sanoma, joka on helppo ymmärtää. Sellainen puhuja oli Kalevi Lehtinen, joka on Kansan Raamattuseuran ja ehkä koko Suomen kansainvälisesti tunnetuin evankelista. Hänestä puhutaan kohta Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa.
ALKU: Kansan Raamattuseuran säätiö on Suomen evankelisluterilaisen kirkon piirissä toimiva valtakunnallinen evankelioimisjärjestö. Se on osa viidettä herätysliikettä, ja sen juuret juontavat sotien jälkeiseen aikaan 1940-luvulle. Se sai alkunsa herätyksistä, jotka tapahtuivat ruotsinsuomalaisen Frank Mangsin kokouksissa. Kansan Raaamattuseuran tavoittena oli alusta alkaen evankeliointi yhteistyössä seurakuntien ja yhdistysten kanssa, myös niiden, jotka eivät kuuluneet evankelisluterilaiseen kirkkoon. Tänäkin päivänä Kansan Raamattuseuran evankelistat kiertävät Suomea ja vierailevat seurakuntien tilaisuuksissa.
Kansan Raamattuseuran ja koko Suomen kansainvälisesti tunnetuin puhuja Kalevi Lehtinen menehtyi heinäkuussa 2011. Helsingin Sanomien julkaisemassa
muistokirjoituksessa kerrotaan, että hän nosti Kansan Raamattuseuran opiskelijatyön voimakkaaksi kansanliikkeeksi 1960- ja 70 -luvuilla. 1970-luvlla hänet kutsuttiin myös maailman surimman evankelioimisjärjestön Campus Crusade for Christin Euroopan toimintojen johtajaksi. Frank Mangsin perinnön mukaisesti myös Kalevi Lehtinen oli kristittyjen ykseyden voimakas kannattaja. Hänen vaimonsa Leena Lehtinen teki tiivistä yhteistyötä miehensä kanssa evankelioimistyön saralla. Heidän elämässään työ ja rakkaus yhdistyivät. Tänään 1. marraskuuta on Kalevi ja Leena Lehtisen hääpäivä, ja nyt kuulemme mitä Leena Lehtinen ajattelee miehensä elämäntyöstä. Mikko Salmi vieraili Leenan ja Kalevin kodissa pian Kalevi Lehtisen kuoleman jälkeen.
LOPPU: Leena Lehtistä haastatteli Mikko Salmi. Leena Lehtisen lisäksi Kansan Raamattuseuran puhujien riveistä löytyvät muun muassa savolaisevankelista Eliina Heinonen, Kiltteydestä kipeät -kirjan kirjoittaja Anna-Liisa Valtavaara sekä parisuhdetyön konkarit Maija ja Hannu Nyman. Muusikot Minna ja Jussi Pyysalo vievät ilosanomaa eteenpäin musiikin keinoin. Kuunnellaanpa seuraavaksi musiikkia Minna Pyysalolta. Tämän musiikin kustantajana siis Kansan Raamattuseuran Karas-Sana. Ensi viikolla äänessä on Kansan Raamattuseuran toiminnanjohtaja Ulla Saunaluoma. Kansan Raamattuseuran ja ehkä koko Suomen kansainvälisesti tunnetuin evankelista Kalevi Lehtinen menehtyi heinäkuussa 2011. Helsingin Sanomien julkaisemassa
muistokirjoituksessa kerrotaan, että hän nosti Kansan Raamattuseuran opiskelijatyön voimakkaaksi kansanliikkeeksi 1960- ja 70 -luvuilla. Kalevin vaimo Leena Lehtinen teki tiivistä yhteistyötä miehensä kanssa evankelioimistyön saralla. Mikko Salmi vieraili Leenan ja Kalevin kodissa pian Kalevi Lehtisen kuoleman jälkeen. CREATED_BYMervi PäivärintaMODIFIED_BYMervi PäivärintaAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: Tiedätkö mitä on kräsäläisyys? Termin takaa löytyy Kansan Raamattuseura -niminen valtakunnallinen evankelioimisjärjestö, joka toimii Suomen evankelisluterilaisen kirkon piirissä. Kräsäläisyydestä puhutaan kohta lisää Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa.
ALKU: Kirkon Tutkimuskeskuksen herätysliikkeitä käsittelevässä tutkimuksessa selvisi sellainen asia, että Kansan Raamattuseuran väki osallistuu kaikkein aktiivisimmin seurakuntien toimintaan. Heistä 94 prosenttia osallistuu evankelisluterilaisen kirkon toimintaan ainakin kerran kuussa. Siksi ei olekaan yllättävää,että Kansan Raamattuseura ei halua ottaa kantaa kirkon linjauksiin, vaan keskittää voimat yhteistyöhön evankelioimistyön saralla. Kansan Raamattuseuran juuret juontavat sotien jälkeiseen aikaan 1940-luvulle. Sen tavoitteena oli alusta alkaen yhteistyö seurakuntien ja yhdistysten kanssa, myös niiden, jotka eivät kuuluneet evankelisluterilaiseen kirkkoon. Kansan Raamattuseura ja muromalainen herätys, eli nykyinen Suomen Raamattuopiston säätiö kävivät keskusteluja yhteistyöstä, mutta ne eivät johtaneet tulokseen ja järjestöt kehittyivät eri suuntiin.
Kansan Raamattuseuran työ perustuu yksittäisten ihmisten taloudelliseen tukeen. Nykypäivänä Kansan Raamattuseuralla on ystäviä ja lähettäjiä noin 18 000. Järjestön kesätapahtumat, eli Sanan suvipäivät, Heinäveden kirkastusjuhlat sekä Kerimäen Elopäivät kokoavat yhteensä 11 000 ihmistä sanankuuloon joka kesä. Nyt kuulostelemme mitä Kansan Raamattuseuralle kuuluu tänään. Mervi Päivärinnan haastattelussa on toiminnanjohtaja Ulla Saunaluoma.
LOPPU: Kansan Raamattuseuran toiminnanjohtajaa Ulla Saunaluomaa haastatteli Mervi Päivärinta. Kansan Raamattuseurassa siis mietitään kovasti miten evankeliumin voisi parhaiten kääntää nykykielelle. Toimintakeinot ovat muuttuneet vuosien kuluessa. Draama on noussut vahvasti esiin viime vuosina. Vivamon raamattukylä on koonnut muutamassa vuodessa jo noin 70 000 katsojaa. Ja esimerkiksi Jyväskylän torstaiteatteri on osoittanut, että draama vetoaa ihmisiin ja koskettaa heitä. Kansan Raamattuseuran juuret juontavat sotien jälkeiseen aikaan 1940-luvulle. Sen tavoitteena oli alusta alkaen yhteistyö seurakuntien kanssa evankelioinnin saralla. Työ perustuu yksittäisten ihmisten taloudelliseen tukeen. Nykypäivänä Kansan Raamattuseuralla on ystäviä ja lähettäjiä noin 18 000. Järjestön kesätapahtumat, eli Sanan suvipäivät, Heinäveden kirkastusjuhlat sekä Kerimäen Elopäivät kokoavat yhteensä 11 000 ihmistä sanankuuloon joka kesä. Toiminnanjohtaja Ulla Saunaluoma kertoo mitä Kansan Raamattuseuralle kuuluu tänään. CREATED_BYMervi PäivärintaMODIFIED_BYMervi PäivärintaAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: Vuonna 2008 Kajaanissa Kansanlähetyspäivillä vieraili etiopialainen nuorimies nimeltään Abiot. Hän lauloi omia laulujaan ja säesti niitä itse tekemällään puisella kitaralla. Abiot teki lähtemättömän vaikutuksen oululaiseen Raili Kemppaiseen, joka toimii Kansanlähetyksen piirikoordinaattorina Pohjois-Pohjanmaalla. Abiot muistuttaa siitä, miten lähetystyö ei ole vain antamista, se on myös saamista. Raili Kemppainen on kohta vieraana Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa, jossa puhutaan tällä kertaa Kansanlähetyksestä.
ALKU: 1960-luvulla perustettu Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys syntyi kokoavaksi voimaksi viidennen herätyksen sisäisen hajaannuksen keskelle. Jo 1970-luvulla Kansanlähetyksellä oli toimintaa suurimmassa osassa seurakunnista. Äänenkannattajana toimi silloin ja yhä edelleen vuonna 1964 perustettu Uusi Tie -lehti. Herätys eilen ja tänään -ohjelman haastattelussa on nyt Pohjois-Pohjanmaan kansanlähetyksen piirikoordinaattori Raili Kemppainen.Häntä haastattelee Mervi Päivärinta.
LOPPU: Pohjois-Pohjanmaan kansanlähetyksen piirikoordinaattoria Raili Kemppaista haastatteli Mervi Päivärinta. Ensi viikolla Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa puhutaan Opiskelija- ja Koululaislähetyksen, eli OPKOn toiminnasta. 1960-luvulla perustettu Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys syntyi kokoavaksi voimaksi viidennen herätyksen sisäisen hajaannuksen keskelle. Jo 1970-luvulla Kansanlähetyksellä oli toimintaa suurimmassa osassa seurakunnista. Äänenkannattajana toimii yhä edelleen vuonna 1964 perustettu Uusi Tie -lehti. Herätys eilen ja tänään -ohjelman haastattelussa on nyt Pohjois-Pohjanmaan kansanlähetyksen piirikoordinaattori Raili Kemppainen.Häntä haastattelee Mervi Päivärinta.
CREATED_BYMervi PäivärintaMODIFIED_BYMervi PäivärintaAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: Nuorten sitouttaminen kirkkoon ei hoidu pelkillä pikaratkaisuilla, eli kampanjoilla ja kertaluonteisilla tapahtumilla. Niiden lisäksi tarvitaan pitkäjänteistä työtä, jonka kautta nuori kasvaa kristittynä. Usko ei ole vain tätä päivää varten, vaan se on tarkoitettu valoksi koko elämän pituiselle matkalle nuoruudesta vanhuuteen. Näin sanoo OPKO:n Oulun ja Kainuun alueen opiskelijatyöntekijä Antti Leinonen, joka on vieraana Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa.
ALKU: OPKO eli Suomen evankelisluterilainen Opiskelija- ja Koululaislähetys on maamme suurin Suomen evankelisluterilaisen kirkon piiriin kuuluva koululais- ja opiskelijajärjestö. Se syntyi vuonna 1964 Suomen Raamattuopiston tuella. Opko järjestää toimintaa kouluikäisille ympäri maata, eli leirejä, Raamatun kirjekursseja, nuorteniltoja ja kouluvierailuja. Toimintaa on 13 paikkakunnalla, joista pohjoisin on Oulu. Nyt ääneen pääsee Antti Leinonen. Hän on Opkon opiskelijatyöntekijä Oulun ja Kainuun alueella. Häntä haastattelee Mervi Päivärinta.
LOPPU: Opkon, eli Suomen evankelisluterilainen Opiskelija- ja Koululaislähetyksen työstä kertoi Antti Leinonen. Häntä haastatteli Mervi Päivärinta. Ensi viikolla Herätys eilen ja tänään -ohjelman vieraana on Marko Pihlajamaa Medialähetysjärjestö Sanansaattajista. OPKO eli Suomen evankelisluterilainen Opiskelija- ja Koululaislähetys on maamme suurin Suomen evankelisluterilaisen kirkon piiriin kuuluva koululais- ja opiskelijajärjestö. Se syntyi vuonna 1964 Suomen Raamattuopiston tuella. Opko järjestää toimintaa kouluikäisille ympäri maata, eli leirejä, Raamatun kirjekursseja, nuorteniltoja ja kouluvierailuja. Toimintaa on 13 paikkakunnalla, joista pohjoisin on Oulu. Nyt ääneen pääsee Antti Leinonen. Hän on Opkon opiskelijatyöntekijä Oulun ja Kainuun alueella. Häntä haastattelee Mervi Päivärinta. CREATED_BYMervi PäivärintaMODIFIED_BYMervi PäivärintaAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: Radio tavoittaa viidessätoista minuutissa saman verran ihmisiä kuin Paavali tavoitti koko elinaikanaan. Näin on arvioinut maailman suurimman kristillisen radiolähetysjärjestön TWR:n edustaja. TWR on Medialähetysjärjestö Sanansaattajien yhteistyökumppani. Sanansaattajat tekee yhteistyökumppaniensa kanssa radiolähetystyötä 42 kielellä. Radioaallot eivät välitä valtakuntien rajoista. Medialähetystyö vie sanoman Jeesuksesta niihinkin maihin, missä evankeliumia ei saa julistaa. Medialähetysjärjestö Sanansaattajien tavoitteena on, että vuonna 2015 Sanansaattajat yhteistyökumppaneineen vie evankeliumin kahden miljardin ihmisen ulottuville. Hetken kuluttua haastattelussa on Sanansaattajien henkilöstöjohtaja Marko Pihlajamaa.
ALKU: Medialähetysjärjestö Sanansaattajat irtaantui Kansanlähetyksestä 70-luvulla, ja se perustettiin omaksi järjestökseen vuonna 1973. Kirkon virallisen lähetysjärjestön statuksen Sanansaattajat sai vuonna 1994. Sanansaattajat tekee medialähetystyötä Euroopassa, Afrikassa, Lähi-Idässä, Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa. Intia on radiolähetystyössä suurin kohde. Viime kesänä Sanansaattajien nimi vaihtui Radiolähetysjärjestöstä Medialähetysjärjestöksi, sillä työtä ei tehdä pelkästään radiossa. Satellittitelevisio tavoittaa ihmisiä muslimimaailmassa Pohjois-Afrikassa. Internetin kautta radio- ja televisiolähetykset voidaan välittää myös matkapuhelimiin. Medialähetysjärjestö Sanansaattajien henkilöstöjohtajaa Marko Pihlajamaata haastattelee Mervi Päivärinta.
LOPPU: Medialähetysjärjestö Sanansaattajien henkilöstöjohtajaa Marko Pihlajamaata haastatteli Mervi Päivärinta. Monet Radio Dein kuulijat tuntevat Jukka Norvannon Raamattu kannesta kanteen -ohjelman. Se on Sanansaattajien tuotantoa täällä kotimaassa. Ensi kesänä Sanansaattajien Medialähetyspäivät pidetään muuten Oulussa. Medialähetysjärjestö Sanansaattajat irtaantui Kansanlähetyksestä 70-luvulla, ja se perustettiin omaksi järjestökseen vuonna 1973. Kirkon virallisen lähetysjärjestön statuksen Sanansaattajat sai vuonna 1994. Sanansaattajat tekee medialähetystyötä Euroopassa, Afrikassa, Lähi-Idässä, Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa. Intia on radiolähetystyössä suurin kohde. Radion, satelliittitelevision ja internetin avulla Jeesuksesta voidaan kertoa myös siellä missä evankeliumin julistaminen olisi muuten vaikeaa tai jopa mahdotonta. Sanansaattajien henkilöstöpäällikköä Marko Pihlajamaata haastattelee Mervi Päivärinta. CREATED_BYMervi PäivärintaMODIFIED_BYMervi PäivärintaAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: Vasta julkaistu kirkon nelivuotiskertomus Haastettu kirkko on lohdutonta luettavaa. Etenkin etelän kaupungeissa kaikki mittarit näyttävät alaspäin ja putoaminen on nopeata. Monien mielestä luterilainen kirkkomme on suorastaan tienhaarassa. Näin sanotaan Suomen Teologisen Instituutin verkkosivuilla. Suomen Teologinen Instituutti on kristillisten järjestöjen perustama opetus- ja tutkimustyötä harjoittava laitos, joka täyttää tammikuussa 25 vuotta. Se on huolissaan kirkkomme hengellisestä tilasta, ja haluaa tukea etenkin teologian opiskeljoita pitämällä esillä Raamatulle uskollista teologiaa. Aiheesta lisää kohta Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa.
ALKU: Vuonna 1987 seitsemän kristillistä järjestöä perustivat yhdessä teologista opetus- ja tutkimustyötä harjoittavan laitoksen, Suomen Teologisen Instituutin. Näissä järjestöissä koettiin, että yliopistollinen teologikoulutus ei riitä kirkon tehtäviin valmistuville. Nykyisin STI:n jäsenjärjestöjä ovat Kylväjä, Sanansaattajat, Kansanlähetys., Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys eli OPKO, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Raamattuopiston Säätiö, Länsi-Suomen Rukoilevaisten yhdistys ja Svenska Lutherska Evangeliföreningen. Suomen teologinen instituutti pitäytyy toiminnassaan Raamattuun ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon tunnustukseen. Se haluaa tukea erityisesti teologian opiskelijoita ja pitää esillä Raamatulle uskollista teologiaa. Sen talous on vapaaehtoisen kannatuksen varassa. STI:n pääsihteeri Henrik Perret kertoo nyt lisää instituutin toiminnasta. Häntä haastattelee Mervi Päivärinta.
LOPPU: Herätys eilen ja tänään -ohjelman vieraana oli tänään Suomen teologisen instituutin pääsihteeri Henrik Perret. Häntä haastatteli Mervi Päivärinta. Suomen Teologinen Instituutti on kristillisten järjestöjen perustama opetus- ja tutkimustyötä harjoittava laitos, joka täyttää tammikuussa 25 vuotta. Se on huolissaan kirkkomme hengellisestä tilasta, ja haluaa tukea etenkin teologian opiskeljoita pitämällä esillä Raamatulle uskollista teologiaa. STI:n pääsihteeri Henrik Perret kertoo nyt lisää instituutin toiminnasta. Häntä haastattelee Mervi Päivärinta. CREATED_BYMervi PäivärintaMODIFIED_BYMervi PäivärintaAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: "Nyt on kirkon vahvan uudistumisen aika. Uudistuminen lähtee Pyhän Hengen avuksi huutamisen kautta, rukouksesta". Näin sanoo Kempeleen kirkkoherra Pekka Rehumäki. Hän on Hengen uudistus kirkossamme ry:n perustaman Kirkonrakentajien Foorumin jäsen. Kempeleessä Sanan ja rukouksen illat ovat innostaneet seurakuntalaisia rakentamaan jumalanpalveluselämää yhdessä. Saman kipinän ovat sytyttäneet myös Tuomasmessut eri puolilla Suomea. Sanan ja rukouksen illoista sekä Tuomasmessuista puhutaan kohta Herätys eilen ja tänään -sarjan viimeisessä osassa.
ALKU: Miltä näyttää kirkon tulevaisuus? Elääkö kirkko nyt kulta-aikaansa, joka väistämättä vaihtuu kuihtumiseen jäsenmäärän ja verotulojen hiipuessa. Vai voisiko olla niin, että tulevaisuuden kirkko on nykyistä vahvemmin yhteisö, jossa ihmiset kantavat rukoillen toistensa taakkoja. Sanan ja rukouksen illat ja Tuomasmessut ovat jo nyt osoittaneet sen, että rukoileva seurakunta kutsuu yhä uusia ihmisiä luokseen. Herätys eilen ja tänään -ohjelmasarjan viimeisessä osassa suunnataan katse tulevaan. Haastattelussa ovat Kirkonrakentajien Foorumin jäsen, Kempeleen kirkkoherra Pekka Rehumäki sekä Oulun tuomasmessuista vastaava pastori Erja Järvi. Heitä haastattelee Mervi Päivärinta.
LOPPU: Mervi Päivärinnan haastateltavina olivat Kempeleen kirkkoherra Pekka Rehumäki ja pastori Erja Järvi Oulusta. Herätys eilen ja tänään -ohjelmasarjan kaikki jaksot löytyvät Radio Dein nettisivujen arkistosta. Miltä näyttää kirkon tulevaisuus? Elääkö kirkko nyt kulta-aikaansa, joka väistämättä vaihtuu kuihtumiseen jäsenmäärän ja verotulojen hiipuessa. Vai voisiko olla niin, että tulevaisuuden kirkko on nykyistä vahvemmin yhteisö, jossa ihmiset kantavat rukoillen toistensa taakkoja. Sanan ja rukouksen illat ja Tuomasmessut ovat jo nyt osoittaneet sen, että rukoileva seurakunta kutsuu yhä uusia ihmisiä luokseen. Herätys eilen ja tänään -ohjelmasarjan viimeisessä osassa suunnataan katse tulevaan. Mervi Päivärinnan haastateltavina ovat Kirkonrakentajien Foorumin jäsen, Kempeleen kirkkoherra Pekka Rehumäki sekä Oulun tuomasmessuista vastaava pastori Erja Järvi. CREATED_BYMervi PäivärintaMODIFIED_BYMervi PäivärintaAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: Lokakuussa Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki oli Radio Dein Herätys eilen ja tänään ohjelman vieraana. Hän nimesi silloin karismaattisuuden kuudenneksi herätysliikkeeksi. Tänään hän kertoo lisää karismaattisuudesta Suomen evankelisluterilaisen kirkon sisällä.
JUONTO: Karismaattisuus on ekumeeninen kristillinen suuntaus, joka leviää vauhdilla maailmalla. Sen opetuksessa ja jumalanpalveluksissa painontetaan armolahjojen käyttöä ja Pyhän Hengen uudistusta. Karismaattisuudella ei ole keskusjohtoa, vaan karismaatikkoja löytää useiden kristillisten yhdistysten ja kirkkojen piiristä. Nopeimmin leviävissä kirkoissa Pyhän Hengen lahjat otetaan todesta, ja niitä halutaan käyttää. Suomessa Hengen uudistus kirkossamme ry haluaa rohkaista Suomen evankelisluterilaista kirkkoa herätysliikkeineen jatkuvaan hengelliseen uudistumiseen. Mutta mitä sanoo karismaattisuudesta Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki? Häntä haastattelee nyt Mervi Päivärinta.
LOPPU: Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki oli Mervi Päivärinnan haastattelussa. Ensi viikolla tässä ohjelmassa jatketaan armolahjojen parissa. Haastattelussa on Sanan ja rukouksen illoista tuttu Ulla-Christina Sjömania, joka on noin kahdenkymmenen vuoden ajan rukoillut ihmisten puolesta. Karismaattisuus on ekumeeninen kristillinen suuntaus, joka leviää vauhdilla maailmalla. Sen opetuksessa ja jumalanpalveluksissa painontetaan armolahjojen käyttöä ja Pyhän Hengen uudistusta. Karismaattisuudella ei ole keskusjohtoa, vaan karismaatikkoja löytää useiden kristillisten yhdistysten ja kirkkojen piiristä. Nopeimmin leviävissä kirkoissa Pyhän Hengen lahjat otetaan todesta, ja niitä halutaan käyttää. Suomessa Hengen uudistus kirkossamme ry haluaa rohkaista Suomen evankelisluterilaista kirkkoa herätysliikkeineen jatkuvaan hengelliseen uudistumiseen. Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki kertoo ajatuksiaan karismaattisuudesta. CREATED_BYMikko SalmiMODIFIED_BYMervi PäivärintaAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: Jumalalla ei ole eläkeläisiä, hänellä on vain opetuslapsia, palvelijoita ja ystäviä. Näin kokee Ulla-Christina Sjöman, joka on jo neljäkymmentä vuotta rukoillut sairaiden ja muiden rukousapua tarvitsevien puolesta. Viimeiset 20 vuotta Ulla-Christina on ollut eläkkeellä, mutta rukous jatkuu. Se on hänelle elämäntapa. Rukouksesta puhutaan tänään lisää Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa
ALKU: Frank Mangss oli Urho Muroman ohella viidesläisen herätyksen vaikuttavimpia puhujia. 1940-luvulla hänen herätyskokoukseensa tuli Helsingissä 17-vuotias Ulla-Christina Sjöman. Siellä Ulla-Christina keskusteli sielunhoitoa kaipaavien nuorten kanssa, ja päätyi lopulta lukemaan teologiaa Helsingin yliopistoon. Ulla-Christina päätyi lehtorin virkaan seurakunnan työntekijäksi. Kun karismaattinen liike levisi suomeenkin 1970-luvulla, Ulla-Christina aloitti Sanan ja rukouksen illat Luukkaan seurakunnassa. Ne jatkuvat vielä nykyäänkin. Lisäksi Ulla-Christina vierailee Sanan ja rukouksen illoissa eri puolilla Suomea, silloin kun kutsu käy. Ulla-Christina Sjömania haastattelee nyt Mervi Päivärinta
LOPPU: Esirukoilija Ulla-Christina Sjömania haastatteli Mervi Päivärinta. Rukouspyyntöjä voi lähettää Ulla-Christinalle Helsinkiin Petruksen seurakuntaan. Frank Mangs oli Urho Muroman ohella viidesläisen herätyksen vaikuttavimpia puhujia. 1940-luvulla hänen herätyskokoukseensa tuli Helsingissä 17-vuotias Ulla-Christina Sjöman. Tuon kohtaamisen seurauksena Ulla-Christinasta tuli teologian opiskelija, ja hän päätyi lehtorin virkaan seurakuntaan. Kun karismaattinen liike levisi suomeenkin 1970-luvulla, Ulla-Christina aloitti Sanan ja rukouksen illat Luukkaan seurakunnassa. Ne jatkuvat vielä nykyäänkin, vaikka Ulla-Christina on ollut eläkkeellä virastaan jo 20 vuotta. CREATED_BYMervi PäivärintaMODIFIED_BYMervi PäivärintaAnnouncement infoANNOUNCEMENT_INFOLIIDI: Jumalan henki voi koskettaa yllättävissä paikoissa, esimerkiksi lammaspaimenessa ollessa. Niin kävi Liisa Eerikintyttärelle 1700-luvulla, ja siitä sai alkunsa rukoilevainen liike. Vuonna 1984 rukoilevaisuus jakautui kahtia naispappeuskiistan vuoksi. Aiheesta lisää kohta Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa.
ALKU: 1700-luvulla Saksasta alkoi Suomeen kirjallisuuden mukana pietistinen virtaus, joka korosti yksilön hengellistä kääntymistä. Tästä perustasta syntyivät vanhat herätysliikkeet rukoilevaisuus, lestadiolaisuus, herännäisyys ja evankelisuus. Herätys eilen ja tänään -ohjelmassa syvennytään nyt rukoilevaisuuteen, joka vaikuttaa tänäkin päivänä Satakunnassa ja Vakka-Suomessa. Ohjelman toimittaa Mervi Päivärinta.
LOPPU: Suomen rukoilevaisen kansan yhdistyksen puheenjohtajaa Simo Koivusta haastatteli Mervi Päivärinta. Kyseinen yhdistys on siis kirkon linjoilla uudistusten suhteen ja tekee yhteistyötä körttien, eli heränneitten kanssa. Toiminta keskittyy Eurajoen kristillisen opiston ympärille. Ensi viikolla ääneen pääsee oululainen rukoilevaisperheen tytär Kaisa Lounila. Hän kuuluu rukoilevaisten toiseen siipeen, joka haluaa pitää kiinni vanhasta virkakäsityksestä, ja vanhojen kirjojen käytöstä. Jumalan henki voi koskettaa yllättävissä paikoissa, esimerkiksi lammaspaimenessa ollessa. Niin kävi Liisa Eerikintyttärelle 1700-luvulla, ja siitä sai alkunsa rukoilevainen liike. Vuonna 1984 rukoilevaisuus jakautui kahtia naispappeuskiistan vuoksi. Suomen rukoilevaisen kansan yhdistyksen puheenjohtajaa Simo Koivusta haastattelee Mervi Päivärinta.